Tampereella 25.2.2010 Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta päätti merkittävistä kouluverkkoon kohdistuvista karsimisista. Allekirjoittanut kannatti ehdotusta, jossa kouluverkon harventaminen palautettaisiin uudelleenvalmisteluun. Valitettavasti palautusesitys ei saanut äänestyksessä enemmistöä. Perustelut päätökseeni oli seuraavanlaiset.

Nyt tehdyllä päätöksellä ei säästetä kokonaistaloudellisesti, vaan tapahtuu aivan toisin. Sampolasta siirtyy yläkoulu pois ja tilalle siirtyy lukiolaisia Kaarilasta ja Tammerkoskesta. Samaan aikaan Kaarilan lukion siirtyessä pois nykyisistä tiloistaan joudutaan tilat täyttämään Kalkun ja Hyhkyn 5.-6.-luokkalaisilla. Vaikka nuorisokeskus sinne saataisiin, perusopetuksen kustannuksiksi jää jälleen runsaasti tilaa. Jos Kaarilassa on siis ollut aiemmin turhia tiloja, ihmettelenkin, miksei sinne aiemmin ole nuorisotilaa järjestetty, sillä tarve on ollut ilmeinen. Nyt päätetyillä järjestelyillä sinne muodostuu tarpeetonta ja käyttämätöntä tilaa, josta perusopetus joutuu vastaamaan.

Tähän mennessä Kaarilan lukio on kerännyt oppilaansa pääasiassa Länsi-Tampereelta. Tulevaisuudessa Kaarilan lukion oppilaat kulkevat keskustaan, joten kustannukset liikkumisesta läpi kaupungin lisääntyvät, ja liikkumisen myötä kasvaa ympäristöön kohdistuva rasitus. Jatkossa taas koululaiset Kalkusta siirtyvät noin 5-6 km matkan busseilla kohti Kaarilan koulua. Fyysinen aktiviteetti on aina hyödyksi, mutta kenties 10 – 12 km koulumatka päivittäin on liikaa alakoululaisille, joten todennäköisesti liikkuminen tapahtuu jälleen julkisilla kulkuvälineillä. Kestävyysurheilun kannalta toki tehty ratkaisu on hyödyllistä, jos jatkossa Länsi-Tampereen nuoriso juoksee, hiihtää, pyöräilee ja kävelee koulumatkansa.

Uudelleenvalmistelu olisi myös antanut mahdollisuuden harkita Hervannan lukion jatkoa tarkemmin. Oselan päätöksen jälkeenhän ilmeni, että nykyisissä lukion tiloissa olisi voinut vielä useamman vuoden toimia, joten lukion siirto ammattiopiston yhteyteen olisi voitu lykätä. Samalla investointikuluja olisi voitu siirtää myöhemmäksi, jos olisi osoittautunut, että lukio Hervannassa olisi muuttunut houkuttelevammaksi ja luotu konsepti erityispainotuksesta olisi toiminut. Jos taas koulun houkuttelevuutta ei olisi saatu lisättyä, voisi lukio jatkossa siirtyä keskustaan.

Järvensivun koulun 5.- 6. luokkalaisten siirto Sammon kouluun ei tuo mitään oleellista säästöä, sillä nyt tarvittavien uusien koulutien/teiden turvallisuuden lisäämiseksi joudutaan satsamaan runsaasti. Lisäksi monien alueiden koulupolut muuttuvat. Samoin nyt tehdyllä tietyn vuosilukuun sidotulla päätöksellä aiheutetaan käytännössä se, että Järvensivun koulu roikkuu löyhässä hirressä esim. korjaus- tai perusparannusten suhteen, sillä taatusti odotellaan sitä maagista vuotta 2015, jolloin päästään tilannetta uudelleen arvioimaan.

Sinänsä ajatus päivähoitopaikkojen ja esiopetuksen siirtämiseksi nyt vapautuviin tiloihin on kaunista ja herttaista. Eräänä perusteena nykyisiin kouluverkkomuutoksiin on ollut se, että tilat ovat epäkäytännölliset koululaisille, mutta miten kummassa tilat sitten soveltuvat paremmin pienemmille lapsille, jotka tarvitsevat vielä enemmän hoitotiloja, wc-tiloja ym. ikänsä puolesta. Remonttia ja uudisrakentamista tarvitaan tietysti molemmille ryhmille, mutta näissä tilanteissa ei saisi laittaa koululaisia ja päiväkotilapsia kilpailemaan keskenään. Lisäksi en löydä järjellistä selitystä sille, että tietyillä alueilla kaivataan kipeästi päiväkoti- ja esikoulupaikkoja, koska lapsien määrä on kasvanut, mutta samaan aikaan vakuutetaan, että koululaisia ei tule jatkossa ko. alueille tarpeeksi, joten kouluverkostoa on harvennettava. Itse olen ollut siinä käsityksessä, että oppivelvollisuus jatkuu vielä esiopetuksen jälkeenkin. Outo yhtälö, mutta ehkäpä joku joskus palaa tähän asiaan, ja paljastaa lopullisen totuuden.

Näiden perusteiden takia äänestin palautusesityksen puolesta. Nyt tehdyt muutokset tapahtuvat aikaisintaan 1-2 vuoden kuluttua, joten muutaman kuukauden aikalisän otto ja asioiden perusteiden tarkempi selvittely olisi voinut tuoda asiaan uusia toimivampia ratkaisuja niin inhimilliseltä kuin taloudelliseltakin puolelta. Parempaa Kevään jatkoa! Itse keskityn tänä keväänä enää omenapuiden oksien karsimiseen….

Vesa Eskola
kaupunginvaltuutettu (Vihr)
Lasten ja Nuorten Palvelujen lautakunta

Loppuosa on ajatuksia herättävä – rakennellaan, mutta kenen ehdoilla ja kenen kustannuksella ?

Parasta olisikin – kuten Pauli ehdottaa – panostaa ensin joukkoliikenteeseen eli ratikkaan, bussivuoroihin ja lähijuniin, ja sitten vasta alkaa pohtimaan tunnelia. Tunneliin kulutettavat rahat vain lykkäisivät entisestään joukkoliikenteen kehittymistä. Ja sitäpaitsi vastaavien jättihankkeiden budjettien on tapana paisua pullataikinan lailla.

Kun nyt ollaan jo iät ja ajat jauhettu joukkoliikenteestä, niin käännetään katse pois yksityisautoilusta ja aletaan tehdä niitä asioita minkä puolesta me vihreät olemme tosissamme taistelleet.

Tervehdys

En etsimälläkään löytänyt kohtaa: palaute.
Laitoin tämän tänne.

Vielä ehtinee reagoida ao. tekstiin joka toivottavasti pian näkyy lehdesssä.
terv.TH

SELKEÄSTI

Laajaan ja kauaskantoiseen ajatteluun kykenevät ihmiset jotka osaavat laittaa asiat oikeaan järjestykseen eivät voi kannattaa rantatien tunnelin rakentamista. Eivätkä rantojen ja kaupungin tunkemista täyteen kerrostaloilla tai monitoimihalleilla. Ehdokkaat ilmaiskaa kantanne selkeästi.

nimim. ÄÄNESTÄJÄ