Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta (lanula) ja osaamis- ja elinkeinolautakunta (osela) päättivät viime viikolla tamperelaisen peruskoulu- ja lukioverkon muutoksista. Ne perustuivat muun muassa pedagogisiin lähtökohtiin, valtuustoryhmien yhdessä sopimiin säästötavoitteisiin ja oppilasmäärän vähenemiseen.
Kaarilan lukion tiloissa toimii vuodesta 2012 alkaen Kaarilan koulu, jossa on luokat viidennestä yhdeksänteen. Sinne tullaan Kalkun ja Hyhkyn kouluista. Järvensivusta siirrytään alkaen viidennelle luokalle Sammon kouluun alkaen vuosista 2015-16 niin, että kaikki tähän asti aloittaneet oppilaat ehtivät käyvät kuudennen luokan loppuun. Kisapuiston, Muotialan ja Multisillan koulut säilyvät nykyisellään pienten lasten yksiköinä. Hallilan koulusta siirrytään Nekalaan viidennestä luokasta alkaen. Irjalan koulun toiminta siirtyy 2011 yhtenäiseen peruskouluun, joka muodostetaan Takahuhdin ja Ristinarkun kouluista. Tammerkosken koulussa on jatkossa vain peruskouluopetusta.
Klassillisen koulun ja lukion tiloissa on jatkossa vain lukio-opetusta. Lautakunta edellytti selvitystä siitä, voivatko Klassillinen ja Tammerkosken koulut tehdä jatkossa yhteistyötä niin, että latinan opiskelu onnistuisi edelleen myös 7.-9. luokilla. Myös Sampolan koulusta tulee pelkkä lukio. Hervannan lukiolle rakennetaan yhteistyötä Tampereen ammattiopiston Hepolamminkadun toimipisteen kanssa. Niiden jatkosta päätetään lopullisesti vasta myöhemmin.
Näin laaja kouluverkkouudistus ei ole helppo asia sen enempää kuntalaisille kuin päättäjille. Päätöksen takia monien lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä elämässä tapahtuu muutoksia. Ei ihme, että lautakuntien kokousta edelsivät mittavat neuvottelut valtuustoryhmien välissä. Vihreät pitivät erityisen tärkeänä Hervannan lukion ja pienten lasten lähikoulujen säilyttämisestä. Lopullinen päätös on ryhmien välinen kompromissi.
Osela teki päätöksensä yksimielisesti. Lanulassa me, vihreiden edustajat, olimme eri mieltä. Vesa Eskola kannatti asian palauttamista uudelleen valmisteluun niin, että Kalkun, Hyhkyn ja Järvensivun kouluissa jatkaisivat vuosiluokat 1.-6. Itse olin päätösesityksen kannalla, joka oli vihreän valtuustoryhmän yhteisesti sovittu kanta.
Päätöksen myötä Tampereen koulut ovat entistä isompia. On totta, että isoihin kouluihin liittyy tiettyjä riskejä, mutta onneksi koulun koko ei yksin määrää sen laatua. Iso koulu antaa mahdollisuuden aikaisempaa monipuolisemmille kurssivalinnoille. Jatkossa etenkin Tampereen lukiot profiloituvat selkeämmin erilaisilla painotuksilla. Isommissa kouluissa voi tarjota useampia kieliä. Englanti pysynee jatkossakin kaikkein suosituimpana valintana, mutta palauttteen perusteella voi olettaa, että entistä useampi ottaa jonkun muun. Isoissa kouluissa on parempi varustetaso, mikä takaa paremmat puitteet etenkin taitoaineiden opetukselle. Opetuksen tukipalvelut on helpompi järjestää isossa kuin pienessä koulussa. Isossa koulussa luokkakoot voivat jopa pienentyä, koska muun muassa tilaratkaisuista voi päättää joustavammin.
Vanhempien palautteesta nousi selvästi esiin kaksi huolenaihetta: yhteisöllisyys ja koulumatkat. Uudella koulupolulla, kuten entiselläkin, yhteisöllisyys on kiinni ennen kaikkea siitä, onko kaikilla turvallista sosiaalisesti, psyykkisesti ja fyysisesti. Yhteisöllisyys ei minkään kokoisessa koulussa synny itsestään, vaan sen eteen on toimittava. Tästä eteenpäinkin Tampereen kouluissa on riittävästi opettajia. Oppilas- ja opiskelijahuolto toteutuu isoissa kouluissa yleensä paremmin kuin pienissä, koska resurssit riittävät täysipäiväisten opinto-ohjaajien ja kuraattorien palkkaamiseen. Koulumatkat ovat kinkkisempi kysymys. Osan matkat pitenevät huomattavasti, toiset pääsevät jatkossa lähemmäs kodistaan. Ennen muutosten toteutumista toteutetaan tarvittavat muutokset turvallisten koulumatkojen takaamiseksi.
Yksi tärkeimmistä syistä omaan äänestyspäätökseeni oli, että Tampereella on huutava pula päivähoitopaikoista. Kouluverkkoratkaisulla saatiin sille uusia tiloja muun muassa seitsemälle uudelle päivähoitoryhmälle. Jatkossa esiopetus voidaan järjestää joustavammin, koska sillekin on pienten lasten kouluissa enemmän tilaa. On pedagogisesti järkevää, että esiopetus järjestetään koulun, ei päiväkodin, tiloissa. Entisenä nuorisojärjestöaktiivina pidän hyvänä asiana myös sitä, että nuorille vapautuu Kaarilan lukiosta omaa toimintatilaa.
Amu Urhonen
Vihreä varavaltuutettu, Lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan jäsen
Hei!Kirjoitat mielestäni hienon puolustelun sille, että kouluverkkouudistuksessa äänestit kuten äänestit, ja estit sen pääsyn valtuustokäsittelyyn. Puolusteluja saatkin keksiä.Päiväkotipaikkojen lisääminen hoituisi mielestäni parhaiten rakentamalla uusia päiväkoteja. Uskaltaisikohan joku ruveta tällaista asiaa ajamaan! Luulenpa, että ne koulualueet, joista siirrätte oppilaat isoihin kouluihin 5. luokalta, tyhjenevät vähitellen myös päiväkotilapsista. Kaupungissa on jatkossa selvästi lapsiperheille parempia ja huonompia asuialueita. Isojen kouluyksiköiden puolustelut ovat silkkaa sanahelinää. Kannattaisi kysyä ison yläkoulun opettajalta, millaista todellisuus on. Virkamiehen paperilla iso yksikkö on muuttunut paratiisiksi.Miksihän esimerkiksi Kangasala rakensi toisen yläkoulun Pikkolan koulun lisäksi ja pienensi Pikkolan 1000 oppilaan yksikköään? Liika on liikaa paratiisissakin.Tuntuu, että poliitikot yhtenä rintamana runnoivat Tampereen kouluverkkouudistuksen läpi ilman nikottelua.Virkamiesten salaiset suunnitelmat saivat sinetin. Miksi asiaa ei nostettu esiin ennen viime vaaleja, jolloin puhuttiin, että kouluverkko saa olla tämän vaalikauden rauhassa? Ja mikä on lopputulos! Tuhansien ihmisten siirtely paikasta toiseen. Toivottavasti virkamiehet ja te päättäjät nukutte yhtä huonosti, kun tulevien 5.-luokkalaisten vanhemmat Kalkussa, Hyhkyssä, Järvesivussa ja Hallilassa. Luulenpa, että nuo kyseiset perheet jo etsivät asuntoa muualta, todennäköisesti lähikunnista. Kaiken lisäksi nämä muutokset maksavat miljoonia euroja äänestäjille. Jos kouluverkko olisi saanut jäädä ennalleen, olisi ehkä voitu jopa oikeasti kehittää sitä, eli pienentää ryhmäkokoja. Nämä muutosmiljoonat olisivat riittäneet monen opettajan palkkaan, eli niillä olisi pienennetty ryhmäkokoja aika mukavasti. Olisiko jopa rakennettu jokin aivan uusi päiväkoti! Tämä olisi ollut koulu- ja lapsimyönteistä politiikka Tampereen kaupungilta.Klassillisen koulun opettajana suren erityisesti vuonna 1901 perustettua koulua, joka nyt lakkautetaan. Samalla lakkautetaan klassillisen sivistyksen opetus peruskoululaisille Tampereella. Meillä on 185 latinan opiskelijaa yläkoulussa, siis 185 peruskoululaista, jotka lukevat upeassa koulurakennuksessamme latinaa. Jopa koulumme seinät puhuvat historiaa ja latinaa niille, jotka osaavat kuunnella ja ymmärtää. Kuulostaa ihmeelliseltä, ihan valtakunnallisestikin! Latinanopiskelijat, eli koulumyönteiset oppilaat, ovat tuoneet kouluumme rauhallisen työilmapiirin, jossa myös koulupiiristä tulevat oppilaat (joita on nyt 158) ovat saaneet nauttia. Tampereen latinaperinteen jatkajaksi Klassillinen lukio ei yksin riitä. Heillä on vain n. viisi latinankirjoittajaa vuosittain. Oikeat latinanosaajat tässä kaupungissa ovat siis peruskoululaisia. Kielitaitonsa he vievät Klassillisesta koulusta jatko-opintopaikkoihinsa, kaikki 70 latinanlukijaa vuosittain. Tämä perinne loppuu. Klassillinen koulu katsottiin turhaksi kouluksi Tampereella. Tätä hämmästellään ympäri maan – mikä tahansa muu kaupunki Suomessa olisi ylpeä tästä maan suurimmasta latinakoulusta – ja nimenomaan peruskoulusta. (Kirjoitat muuten teksissäsi, että Klassillinen koulu keskittyy jatkossa lukiokoulutukseen. Voisitko korjata tiedon totuudenmukaiseksi: Klassillinen koulu lakkautetaan. Se ei keskity enää yhtään mihinkään vuonna 2012, koska sitä ei ole. Sinähän olit päättämässä siitä!)
Äänestyspäätöksesi seurauksena on se, että jatkossa Tampereella on huutava pula hyvistä yläkouluista.
Äänestäjänä minua ei kuultu Tampereella, veronmaksajana ja opettajana maksan kouluverkkouudistuksen miljoonalaskut. Häpeän olla tamperelainen.Olen tähänastisen aikuiselämäni äänestänyt vihreitä. En äänestä enää, vaikka kiitänkin Eskolaa, että hän yritti rohkesti saada edes jotain järkeä tähän asiaan. Perttu Pesän johdolla lähditte mukaan järjestämään tuhansille ihmisille tässä kaupungissa lisää pahoinvointia. Vivat schola classica!Terveisin Elina Mäntylammi
KOULUVERKON HARVENNUS
Tampereella 25.2.2010 Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta päätti merkittävistä kouluverkkoon kohdistuvista karsimisista. Allekirjoittanut kannatti ehdotusta, jossa kouluverkon harventaminen palautettaisiin uudelleenvalmisteluun. Valitettavasti palautusesitys ei saanut äänestyksessä enemmistöä. Perustelut päätökseeni oli seuraavanlaiset.
Nyt tehdyllä päätöksellä ei säästetä kokonaistaloudellisesti, vaan tapahtuu aivan toisin. Sampolasta siirtyy yläkoulu pois ja tilalle siirtyy lukiolaisia Kaarilasta ja Tammerkoskesta. Samaan aikaan Kaarilan lukion siirtyessä pois nykyisistä tiloistaan joudutaan tilat täyttämään Kalkun ja Hyhkyn 5.-6.-luokkalaisilla. Vaikka nuorisokeskus sinne saataisiin, perusopetuksen kustannuksiksi jää jälleen runsaasti tilaa. Jos Kaarilassa on siis ollut aiemmin turhia tiloja, ihmettelenkin, miksei sinne aiemmin ole nuorisotilaa järjestetty, sillä tarve on ollut ilmeinen. Nyt päätetyillä järjestelyillä sinne muodostuu tarpeetonta ja käyttämätöntä tilaa, josta perusopetus joutuu vastaamaan.
Tähän mennessä Kaarilan lukio on kerännyt oppilaansa pääasiassa Länsi-Tampereelta. Tulevaisuudessa Kaarilan lukion oppilaat kulkevat keskustaan, joten kustannukset liikkumisesta läpi kaupungin lisääntyvät, ja liikkumisen myötä kasvaa ympäristöön kohdistuva rasitus. Jatkossa taas koululaiset Kalkusta siirtyvät noin 5-6 km matkan busseilla kohti Kaarilan koulua. Fyysinen aktiviteetti on aina hyödyksi, mutta kenties 10 – 12 km koulumatka päivittäin on liikaa alakoululaisille, joten todennäköisesti liikkuminen tapahtuu jälleen julkisilla kulkuvälineillä. Kestävyysurheilun kannalta toki tehty ratkaisu on hyödyllistä, jos jatkossa Länsi-Tampereen nuoriso juoksee, hiihtää, pyöräilee ja kävelee koulumatkansa.
Uudelleenvalmistelu olisi myös antanut mahdollisuuden harkita Hervannan lukion jatkoa tarkemmin. Oselan päätöksen jälkeenhän ilmeni, että nykyisissä lukion tiloissa olisi voinut vielä useamman vuoden toimia, joten lukion siirto ammattiopiston yhteyteen olisi voitu lykätä. Samalla investointikuluja olisi voitu siirtää myöhemmäksi, jos olisi osoittautunut, että lukio Hervannassa olisi muuttunut houkuttelevammaksi ja luotu konsepti erityispainotuksesta olisi toiminut. Jos taas koulun houkuttelevuutta ei olisi saatu lisättyä, voisi lukio jatkossa siirtyä keskustaan.
Järvensivun koulun 5.- 6. luokkalaisten siirto Sammon kouluun ei tuo mitään oleellista säästöä, sillä nyt tarvittavien uusien koulutien/teiden turvallisuuden lisäämiseksi joudutaan satsamaan runsaasti. Lisäksi monien alueiden koulupolut muuttuvat. Samoin nyt tehdyllä tietyn vuosilukuun sidotulla päätöksellä aiheutetaan käytännössä se, että Järvensivun koulu roikkuu löyhässä hirressä esim. korjaus- tai perusparannusten suhteen, sillä taatusti odotellaan sitä maagista vuotta 2015, jolloin päästään tilannetta uudelleen arvioimaan.
Sinänsä ajatus päivähoitopaikkojen ja esiopetuksen siirtämiseksi nyt vapautuviin tiloihin on kaunista ja herttaista. Eräänä perusteena nykyisiin kouluverkkomuutoksiin on ollut se, että tilat ovat epäkäytännölliset koululaisille, mutta miten kummassa tilat sitten soveltuvat paremmin pienemmille lapsille, jotka tarvitsevat vielä enemmän hoitotiloja, wc-tiloja ym. ikänsä puolesta. Remonttia ja uudisrakentamista tarvitaan tietysti molemmille ryhmille, mutta näissä tilanteissa ei saisi laittaa koululaisia ja päiväkotilapsia kilpailemaan keskenään. Lisäksi en löydä järjellistä selitystä sille, että tietyillä alueilla kaivataan kipeästi päiväkoti- ja esikoulupaikkoja, koska lapsien määrä on kasvanut, mutta samaan aikaan vakuutetaan, että koululaisia ei tule jatkossa ko. alueille tarpeeksi, joten kouluverkostoa on harvennettava. Itse olen ollut siinä käsityksessä, että oppivelvollisuus jatkuu vielä esiopetuksen jälkeenkin. Outo yhtälö, mutta ehkäpä joku joskus palaa tähän asiaan, ja paljastaa lopullisen totuuden.
Näiden perusteiden takia äänestin palautusesityksen puolesta. Nyt tehdyt muutokset tapahtuvat aikaisintaan 1-2 vuoden kuluttua, joten muutaman kuukauden aikalisän otto ja asioiden perusteiden tarkempi selvittely olisi voinut tuoda asiaan uusia toimivampia ratkaisuja niin inhimilliseltä kuin taloudelliseltakin puolelta. Parempaa Kevään jatkoa! Itse keskityn tänä keväänä enää omenapuiden oksien karsimiseen….
Vesa Eskola
kaupunginvaltuutettu (Vihr)
Lasten ja Nuorten Palvelujen lautakunta