Yleisesti ottaen tunnelin rakentamista puoltaa mielestäni se, että se ohjaa autot maan alle ja vapauttaa ranta-alueen ihmisten käyttöön mahdollistamalla uuden kaupunginosan syntymisen keskustan kupeeseen. Aiemmin blogissani on sivuttu aihetta täällä.

Monituntista keskustelua kuunnellessa ei jäänyt epäselväksi, että vaikka tunnelia ja uuden kaupunginosan rakentamista vastustettiin monin perustein, olivat tarjotut vaihtoehdot nykytilan säilyttämisen lisäksi lähes yksinomaan ranta-alueen autoistumista lisääviä.

Tunnelihanke ei tee Tampereesta täydellistä kaupunkia ja jos saisimme heilauttaa suurta Vihreää taikasauvaa, vähenisi yksityisautoilu Tampereella dramaattisesti ja Näsijärven rannallekin riittäisi kevyt katuverkko. Käytännössä meidän on kuitenkin harkittava myös vaihtoehtoja, joilla kaupungista saadaan viihtyisämpi silloinkin jos ja kun autojen määrä säilyy nykyisellään ja kasvaa. Tampereen kaupunkiseutu on Suomen nopeimmin kasvavia alueita ja autojenkin määrä tulee vielä kasvamaan, vaikka ohjaammekin määrätietoisesti kaupunkisuunnitteluamme ekologisemmaksi.

Vihreät on valtuustossa vähemmistöryhmänä. Saadaksemme omia tavoitteitamme läpi on joskus tehtävä kompromisseja. Tampereen ratikka on nyt kovassa myötätuulessa ja myös pormestari korosti tätä tunneliaiheisessa puheenvuorossaan. Vihreiden on syytä olla tästä ylpeitä. Ei ole sattumaa, että ratikan suunnittelu on edennyt loistavasti viime vuosina, kun se ollessamme oppositiossa takelteli ja käytännössä haudattiinkin kertaalleen. Totesipa valtuuston ykköskonservatiivi Erkki Axen tänäänkin omaan pettämättömään tyyliinsä jotain “Olli-Pojan ratikasta” ja sen rakentamisesta.

Tunnelin osalta uusi allianssisopimus jakaa vastuuta hankkeen toteuttamisesta kaupungin ja Liikenneviraston välillä. Sopimuksessa lähdetään siitä, että esitetyt arviot hankkeen kustannuksista pitävät. Liikennevirasto sitoutuu valtion edustajana rahoittamaan hankkeesta kolmasosan. Allianssihankkeista on Suomessa ja maailmalla kokemusta.

Tunnelin rakentamista on pidetty kalliina ja monet esittivät jälleen rahojen käyttämistä toisiin kohteisiin. Valtion osuus rahoituksesta on kuitenkin huomattava eikä sitä voi vapaasti kanavoida muihin hankkeisiin. On myös syytä tehdä selvä käsitteellinen ero kaupungin käyttömenojen ja investointien välillä. Tunneli kuuluu jälkimmäiseen luokkaan. Rahojen käyttäminen investointeihin on perusteltua, koska niillä luodaan pitkän tähtäimen hyötyjä. Jos kaupunkia ei kehitetä investoinneilla, on vaarana kaupungin näivettyminen ja verotulojen hupeneminen. Hanke onkin vuosikymmenen aikana syntynyt kompromissi, joka on esitetyistä vaihtoehtoidoista selvästi vähiten huono.

Tunnelihankkeen viestintää voidaan pitää epäonnistuneena. Siihen kohdistunut kritiikki on ollut ainakin paikallismediaa tarkasteltaessa suurta siitäkin huolimatta, että hanke on kunnalliseksi investoinniksi kohtuuhintainen ja perustuu vieläpä osittain ulkopuoliseen rahoitukseen. Hankkeen hyödyt uuden kaupunginosan näkökulmastakin ovat jääneet pintavaihtoehtojen ja lisäkaistojen vaatimisen alle. Tästä voidaan oppia paljon. Suunnittelu olisi pitänyt tehdä alusta alkaen avoimemmin ja osallistavammin. Tässä kaupungilla on skarpattavaa.

Keskustan lähialueiden kehittäminen lisää Tampereen houkuttelevuutta sekä asukkaille että elinkeinoelämälle. Lisäksi tunnelin myötä ranta-Tampellan arvo rakennuskohteena nousee, jolloin kaupungille tulee huomattavia kiinteistöverotuloja. Puhumattakaan kaupunkikuvasta ja kaupunkirakenteesta: mielestäni Näsijärven rannan pyhittäminen autoilulle on ollut aikoinaan sukupolvivirhe. Autobaanan sijaan kaikille avointa julkista tilaa ja erilaisia asuntoja yli kolmelle ja puolelle tuhannelle ihmiselle kantakaupunkiin, kyllä kiitos.

Rantaväylän tunneli ei ole optimaalinen Vihreä hanke, mutta olimme asiaa pitkään valtuustoryhmässämme puituamme valmiita ottamaan sen osaksi kokonaisvaltaista kaupungin liikenne- ja infraverkon kehittämistä. Samaan pakettiin kuuluvat ehdottomasti myös ratikka ja maan parhaat pyöräilyväylät.

Nostan hattua astronauteille ja säveltäjille, mutta kyllä kunnanvaltuutetutkin tekevät tärkeää työtä. Kunnissa päätetään monista ihmisten arjen kannalta tärkeimmistä asioista.

Kunnat vastaavat Suomessa terveyskeskuksista, kouluista ja vanhainkodeista. Kunnat huolehtivat toimeentulotuesta, puistoista ja paloasemista. Kunnissa vaikutetaan myös siihen, kuinka pääsee liikkumaan bussilla, pystyy hoitamaan lapsia kotona tai onnistuu kierrättämään jätteitä.

Tässä vaiheessa moni nyökyttelee päätään: kunnissa todella päätetään tärkeistä asioista. Onneksi jotkut muut hoitavat asiat puolestamme.

Mutta keitä ovat ne jotkut muut? Tuiki tavallisia ihmisiä, jotka ovat todennäköisesti hekin aikoinaan epäröineet ehdokkaaksi lähtemistä.

Moni kainostelee ehdokkuutta, koska ei pidä itseään riittävän osaavana tai kokeneena. Ihan suotta.

Vanhan viisauden mukaan ihmiset ovat tehtäviä ennenkin hoitaneet. Kunnanvaltuustoissa istuu sairaanhoitajia, eläkeläisiä, bussikuskeja, työttömiä, toimitusjohtajia, kuvataiteilijoita ja opiskelijoita. Siis kaikenlaisia naisia ja miehiä eri ikäluokista.

Ei tarvitse olla hallintotieteiden maisteri voidakseen asettua ehdolle. Demokratian kannalta on päinvastoin arvokasta, että valtuustoon saadaan kokemusta erilaisista elämäntilanteista ja eri aloilta.

Jokainen ihminen on jonkin alueen asukas ja kunnan palvelujen asiakas. Jokaisella on kokemuksia omalta opiskelu- tai työpaikalta. Jokainen tuntee myös monia muita ihmisiä, joilla jokaisella on omat elämäntarinansa. Juuri tätä arjen kokemusta kunnallisessa päätöksenteossa tarvitaan.

Toisia arveluttaa ajanmeno. Töissä voi olla kiirettä, pienet lapset vievät joutavan ajan tai valmistuakin pitäisi.

Oman osallistumisen voi kuitenkin sopeuttaa käytettävissä olevan ajan mukaan. Kunnallispolitiikkaa voi halutessaan tehdä vaikka puolipäiväisesti, mutta vähimmillään kyse on muutamasta kokouksesta ja esityslistojen lukemisesta kuukaudessa.

Lähdin itse ensimmäisen kerran ehdolle kunnallisvaaleissa 18-vuotiaana lukiolaisena. Suunnittelin tietokoneella pienen vaalilappusen, jota monistin mustavalkoisena ja jaoin teknobileissä.

Minulla ei ollut komeaa akateemista tutkintoa eikä mittavaa työkokemusta. En ollut toiminut vuosia puolueessa, ja Tampereella olin asunut vasta muutamia vuosia.

Uskoin kuitenkin, että minulla oli muuta annettavaa: kokemusta kansalaistoiminnasta ympäristön ja ihmisoikeuksien puolesta sekä ennen kaikkea palava halu parantaa maailmaa. Ensimmäisellä yrittämällä pääsin vara- ja neljä vuotta myöhemmin varsinaiseksi valtuutetuksi.

Kertaakaan en ole katunut.

* * *

Kunnallisvaaliehdokkaaksi voit ilmoittautua osoitteessa http://www.vihreat.fi/ehdokkaaksi

Miltä pian kulunut neljä vuotta kaupunginvaltuutettuna on tuntunut?

Kaupunginvaltuutettuna toimiminen on ollut ennen kaikkea opettavaista. Erityisesti ensimmäinen vuosi meni tunnustellen, mutta nyt toiminta alkaa olla jo tutumpaa. Valtuuston kokousten pituus ja muodollisuus hämmensi ensin.

Varsinainen vaikuttaminen tapahtuu verkostoitumalla muiden päättäjien ja virkamiesten kanssa sekä perehtymällä yksittäisiin asioihin. Suuressa kaupungissa poliittinen työskentely on erinomaista kokemusta varsinaista työelämää ajatellen. Kyky hahmottaa suuria kokonaisuuksia paranee ja yleissivistys lisääntyy.

Olen myös ilokseni todennut, että politiikkaa on maineestaan huolimatta useimmiten ”hyvien ihmisten työtä”. Valtaosa on siis mukana pyyteettömästi päämääränään hoitaa kaupungin ja kaupunkilaisten asioita.

Mitä luottamustehtäviä olet kuluneena vaalikautena hoitanut?

Olen valtuustopaikan lisäksi kaupunginhallituksen varajäsen, sivistys- ja elämänlaatupalveluiden lautakunnan jäsen, sosiaalinen yritys Sarka Oy:n puheenjohtaja ja maakuntavaltuuston varajäsen.  Olen halunnut pitää luottamustehtävien määrän maltillisena, koska minulla on päivätyöni sekä pienet, 1- ja 4-vuotiaat lapset ja jonkin verran vuorotyötä.

Mikä paikallispolitiikkaan osallistumisessa on mielestäsi parasta?

Olen vaikuttunut siitä, kuinka fiksuja ja eri alojen vahvoja substanssiosaajia päätöksenteossa on mukana. Iloitsen, että voin olla tällaisten ihmisten seurassa kehittämässä kaupunkiani ja itseäni. Politiikkaan saa uppoamaan kaiken ajan ja energian, jos niin haluaa. Vastaavasti priorisoimalla tarkasti ne asiat, joihin haluaa erityisesti perehtyä, voi työmäärän pitää kohtuullisena. Osallistua voi siis monella tapaa ja luottamuspaikkoja on tarjolla myös niille ehdolla olleille, jotka eivät tavoittele tai pääse varsinaisiksi valtuutetuiksi.

Miksi olet valinnut juuri Vihreät puolueeksi?

Vihreissä on paljon eteenpäin katsovia, nuorekkaita ja osaavia ihmisiä. Tällaisessa joukossa on mukava olla mukana. Pidän myös siitä, että asioihin suhtaudutaan tapauskohtaisesti melko käytännönläheisesti ilman hirttäytymistä perinteiseen vasemmisto-oikeisto –asetelmaan.

Terveiset kunnallisvaaliehdokkuutta pohtiville tai kampanjaa jo
suunnitteleville ehdokkaille?

Huomaatko, että sytyt yhteiskunnallisesta keskustelusta ja tunnet halua vaikuttaa asioihin? Onko sinulla mielipiteitä esimerkiksi tulonjaosta, nuorten syrjäytymisestä, ympäristökysymyksistä, sosiaalipalveluista ja mietit, miten kanavoida tätä energiaasi? Etsitkö ystäviä, joiden kanssa voi keskustella ja vaihtaa mielipiteitä ajankohtaisista aiheista? Jos vastasit joihinkin näistä kysymyksistä kyllä, sinun kannatta ehdottomasti tulla Vihreiden kunnallisvaaliehdokkaaksi!

Asiakas voi olla kaupunkikonsernin palveluksessa oleva tai palveluksesta eläkkeelle jäänyt henkilö. Nykyisin asiakkaita on noin 7500. Päivittäin asiakaspalvelutapahtumia palvelupisteessä noin 150 ja tilitapahtumia yli 700. Siellä työskentelee viisi työntekijää.

Palvelut koostuvat tällä hetkellä maksupalvelutilistä, 12 kk:n määräaikaisesta talletustilistä ja ilmaisesta laskujen maksupalvelusta. Tileillä on alkuvuoden 2012 aikana ollut varoja keskimäärin noin 39 milj. Tällä hetkellä maksetaan tileille vuotuista korkoa maksupalvelutileille 0,2 prosenttia ja talletuksille 1,3 prosenttia.
Henkilöstökassan toimintaympäristössä on tapahtumassa muutoksia, minkä vuoksi kassan tulevaisuutta on selvitetty. Käytössä oleva kassaohjelmisto on vanhentunut sekä teknisenä ratkaisuna että hyvin niukan palveluvalikoiman mahdollistavana ohjelmistona. Henkilöstökassan asiakaskunta on voimakkaasti painottunut eläkeläisiin ja varttuneempiin työikäisiin (yli 70 % on yli 50-vuotiaita). Alle 40-vuotiaista kassan jäsenistä alle neljännes käyttää perinteistä maksupalvelua. Myös henkilöstökassan työntekijöitä jää eläkkeelle lähivuosina.
Vuonna 2010 tehtiin henkilöstökassan asiakastyytyväisyystutkimus ja konsulttiselvitys henkilöstökassan tulevaisuuden vaihtoehdoista. Näitä molempia on hyödynnetty toiminnan tulevaisuuden arvioinnissa.

Asiakkaat olivat tyytyväisiä henkilöstön ammattitaidosta ja palvelusta sekä toiveissa oli internetin nykyistä laajempi hyödyntäminen asioinnissa. Konsulttiselvityksessä selvitettiin toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltuja ratkaisuja henkilöstökassan tulevaisuudelle ja selvityksessä suositeltiin toiminnan lakkauttamista.

Tulevaisuudessa olisi uuteen kassaohjelmistoon ja palveluvalikoiman uudistamiseen investoitava arviolta 195 000 euroa. Tämä mahdollistaisi henkilöstökassan toiminnan jatkon teknisesti ja laajentaisi henkilöstökassan palveluita verkkopankkimaiseen suuntaan. Kustannustason nousu tulee kattaa uusilla palvelumaksuilla, joiksi ennusteissa on laskettu 1,00 euroa per palvelupisteellä maksettu lasku. Asiakkaan itse verkkopalvelussa syöttämä lasku olisi ilmainen. Tilien korkomarginaalit säilyvät ennallaan, jolloin toiminnan vuotuiset kokonaistuotot nousisivat investoinnin edellyttämälle noin 300 000 euron tasolle. Näin tuottojen kerryttämiseen osallistuvat sekä tallettaja- että maksupalveluasiakkaat.

Palveluiden kustannustaso asiakkaille olisi investoinnin jälkeen laskujen maksupalveluissa ja maksupalvelutilin korossa samaa tasoa pankkien kanssa ja määräaikaisen talletustilin korkoehdossa selvästi pankkeja heikompi Asiakaskyselyn mukaan lähes 40 prosenttia maksupalvelua nyt käyttävistä asiakkaista aikoo uuden palvelumaksun johdosta vähentää maksupalvelun käyttöä, jolloin jouduttaisiin maksupalvelua korottamaan. Tuolloin kilpailukyky heikkenisi edelleen ja riski lisääntyvästä asiakaskadosta kasvaisi. Tällöin henkilöstökassan toiminnassa ei enää toteudu omakustannusperiaate, vaan osa kuluista jää kaupungin maksettavaksi. Tämä on vaikeasti perusteltavissa tamperelaisille veronmaksajille.

Kaupungin henkilöstön ja eläkeläisten omien raha-asioiden hoitamiselle löytyy runsaasti kohtuuhintaisia ja helposti käytettäviä vaihtoehtoja. Asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan noin 90 prosentilla kassan asiakkailla on jo valmiiksi pankkisuhde olemassa.

Viime vuosina henkilöstökassan asiakasvarojen määrä on vaihdellut 40–55 milj. euron välillä. Julkisen sektorin rahoituksen turvaaminen ei missään oloissa saa perustua yksityishenkilöiden tai omien työntekijöiden talletusmahdollisuuksiin, joten perustelu kassan varojen käyttämisestä vararahastona ei ole realistista.

Henkilöstökassan henkilökunnan osittainen eläkkeelle siirtyminen tulee mahdollistamaan toiminnan lakkauttamisen lähitulevaisuudessa ilman kysymystä henkilöstön jatkosijoittumisesta. Nykyisellä kassaohjelmistolla voidaan toimia 1–2 vuotta, jona aikana luonnollinen ajankohta toiminnan lakkauttamiselle on olemassa. Henkilöstökassan toiminnan lakkauttaminen tulee olemaan laaja prosessi ja siihen tulee kulumaan aikaa ja kassan jäsenille on tiedotettava riittävästi asiasta ja millaisia vaikutuksia päätöksellä tulee olemaan.

Kaupunginhallituksen pohjaesityksessä esitettiin Tampereen kaupungin henkilöstökassan toiminnan lakkaavan viimeistään kesäkuussa 2014.
Vasemmistoliiton Mikko Aaltonen perusteli blogissaan palvelun olevan monille vanhemmille työntekijöille hyvä ja tarpeellinen, lähinnä siksi että toistaiseksi kassa ei peri palvelumaksuja samaan tapaan kuin pankit ja kassassa saa palvelua konttorissa mitä ei tällä hetkellä enää tavallisista pankeista löydy. Tärkeitä asioita nämäkin, mutta ilman palvelumaksuja ei itsekannattavuusperiaatteella tämä systeemi pitkään pyörisi, ja veronmaksajien ei mielestäni kuulu tukea tällaista toimintaa. Lisäksi juuri kassan jäsenet halusivat verkkopalvelujen kehittämistä.
Asiaa käsiteltiin kaupunginhallituksessa 30.4.2012, jolloin allekirjoittanut esitti asian pöydälle jättämistä lisätietojen hankkimista varten, ja siihen päädyttiin yksimielisesti. 7.5.2012 asia oli uudelleen käsiteltävänä, ja KH päätyi äänestyksen jälkeen hyväksymään esityksen. Kaupunginhallituksen pohjaesitystä muutettiin siten, että päätökseen lisättiin se, että henkilöstökassan asiakkaille järjestetään kilpailutuksen kautta heille edullisin pankki, joka huolehtisi murrosvaiheesta. Se tosin on jokaisen jäsenen itse päätettävissä, haluaako jatkaa pankkipalveluja kilpailutetussa rahoituslaitoksessa. Lisäksi korostettiin tiedotuksen tärkeyttä ja päätöksen vaikutusten kertomista henkilöstökassan jäsenille.

Vihreiden kaupunginhallitusryhmä päätyi puoltamaan muutettua pohjaesitystä erityisesti seuraavin perustein:

1) Pankkitoiminta ei ole kaupungin ydintoimintaa
2) Kaupunkilaisten veroeuroja ei pidä käyttää toiminnan tukemiseen
3) Selvitysten perusteella uusia asiakkaita ei pelkällä palvelutiskitoiminnalla saada lisättyä, ja jos palvelumaksuja joudutaan nostamaan, nykyistäkin harvempi henkilöstökassan jäsen käyttäisi palveluja.
4) Jo nyt suurimmalla osalla kassan jäsenistä on käytössä pankkisuhde

Seuraavaksi asiasta keskustellaan ja päätetään kaupunginvaltuustossa.

Vesa Eskola
kaupunginvaltuutettu
kaupunginhallituksen jäsen

Kaupunginhallitus käsitteli kaupungin ympäristöpolitiikan linjauksia ja tulevaisuuden tavoitteita. Ideana on selkeyttää kaupungin ympäristöasioiden hallintaa. Ympäristöpolitiikan sisälle kuuluvat mm. kestävän kehityksen edistäminen konsernin sisällä, jätehuollon kehittäminen, viherverkon laajentaminen ja tietenkin luonnonsuojelu.

Hienoa linjauksissa on se, että ne määrittävät selkeät askelmerkit kaupungin ympäristöpolitiikan toteuttamiseksi tulevaisuudessa. Aiemmin ympäristöpolitiikka on vaiheillut eri prosessien välillä ja jäänyt paikoin muiden intressien jalkoihin.

Luonnonsuojelutavoitteiksi esityksessä linjataan suojelualueiden suunnitelmallinen lisääminen ja uhanalaisten luontotyyppien ja lajien ja perinnebiotooppien säilymisen turvaaminen. Aikataulu ulottuu vuosiin 2020 ja 2050. Linjausten mukaan vuoteen 2020 mennessä luonnonsuojelualueiden yhteispinta-ala kasvaisi nykyisestä noin 420 hehtaarista noin 750 hehtaariin eli 1,4 %:iin kokonaismaapinta-alastamme. Tämä on edistysaskel nykyiseen verrattuna.

Kaikki on kuitenkin suhteellista. Esimerkiksi Espoossa suojelualueiden osuus on nykyisin noin 12 % maapinta-alasta ja Vantaallakin yli 6 %. Turkukin ohittaa Tampereen reippaasti.

Toki Tampereella on Teiskosta johtuen laaja pinta-ala. Meillä on myös paljon kaupungin maata, joka voitaisiin suojella suoriltaan poliittisella päätöksellä jos niin haluttaisiin. Tämä ei ole maanomistajilta pois. Näin ei kuitenkaan ole innostuttu tekemään.

Luonnonsuojelun hyödyt ihmisten viihtyvyydelle ja tietenkin itse luonnolle ovat kiistattomia. Siksi esitimme, että vuoteen 2050 ulottuva luonnonsuojelualueiden tavoitemäärä nostettaisiin kuuteen prosenttiin pinta-alasta. Esitimme myös luonnonsuojelualueiden yhteispinta-alan kasvattamista 1500 hehtaariin eli neljään prosenttiin kokonaismaapinta-alastamme vuoteen 2020 mennessä .

Esittelevät viranhaltijat eivät innostuneet. Heidän mukaansa Tampereella ei ole riittävästi arvokkaita alueita suojeltavaksi. Tässä unohdettiin se, että luonnonsuojelulliset arvot kyllä kasvavat kunhan alueet suojelun myötä jätetään rauhaan ja niiden annetaan kehittyä. Siis ellei alue ole pysyvästi pilalla ja harva kaupungin luontoalue onneksi on. Lisäksi voidaan toteuttaa erilaisia ennallistamistoimenpiteitä. Osasyy nihkeyteen liittynee siihen, että metsiä hallinnoi kiinteistötoimi jolla on omat intressinsä.

Kokoomus halusi lisätietoa eikä lämmennyt esityksellemme ainakaan tässä vaiheessa. Demarit, vasemmistoliitto ja kd sen sijaan kannattivat esitystämme ja hetken jo näytti siltä, että pääsemme linjaamaan kaupungille uudet, paremmat tavoitteet.

No miten kävi? Esittelijät vetivät närkästyneiden kommenttien jälkeen esityksensä pois, jotta emme tee ”hätäisiä ja harkitsemattomia” päätöksiä. On se vaan mukavaa, kun vaaleilla valittuja ylimmän tason päättäjiä holhotaan. Toki esityksemme perustui siihen, millaisia suojelualuemääriä voidaan saavuttaa pitemmällä aikavälillä kaupungin oman maanomistuksen avulla.

Taustalla kyse on rahasta ja autonomiasta. Jos metsiä suojellaan, astuu ELY-keskus kuvioihin ja kaupungin autonomia maa-alueisiin heikkenee. Raha taas puhuu erityisesti silloin, kun puhutaan vaikkapa maa-alueiden vaihdoista osana investointeja.

Asiassa oli vielä sekin omituinen sävy, että kaupungin luonnonsuojeluohjelma johon esityksen prosentit viittaavat on vielä kesken. Meidän ei siis sanotusti olisi pitänyt kajota suojelualueiden määriin ohjelman valmistelun ollessa kesken. Silti meidän olisi pitänyt hyväksyä tietyt (matalat) suojelualueiden määrät nyt ennakkoon. Mikäli olisimme näin tehneet ja olisimme myöhemmin yrittäneet vaikuttaa itse luonnonsuojeluohjelmaan, olisimme todennäköisesti saaneet kuulla kaupunginhallituksen lyöneen luvut jo lukkoon. Tämä jos mikä on huonoa hallintoa ja harhaanjohtamista, tahatonta tai ei.

Asia tulee päätöksentekoon ennemmin tai myöhemmin ja silloin tietenkin esitämme tämän saman tavoitteen tai jonkun vastaavan, jolla saamme enemmistön suojelemaan lisää luontoa Tampereella. Siihen asti ei voi kuin ihmetellä sitä, miten viranhaltijat vetävät herneen nenään kun poliitikot tekevät politiikkaa. Tai siis yrittävät tehdä.

Ensi kertaan. Jos olisin pormestari, en hyväksyisi tällaista vaan olisin ottanut asian omaan esittelyyni. Valta on välillä vaikeasti hahmotettavaa, mutta tänään se oli paikalla ja sitä käytettiin väärin ja demokratian vastaisesti. Poliitikon kuuluu voida päättää ja viranhaltija voi minun puolestani närkästyä niin paljon kuin hän haluaa, kunhan se tapahtuu hänen vapaa-ajallaan kokouksen jälkeen.

Uusi yritys seuraavalla kerralla. Toivotaan parasta.

Tilanne 6.5.2012 on seuraava:

Nimettyjä ehdokkaita: 44

Ehdokkaiden maksimimäärä eli ns. täysi lista: 100

Vielä on siis matkaa täyteen listaan, jonka saavutimme viime kunnallisvaaleissa. Tämä on luonnollisesti nytkin tavoite ja vaatii vielä kovaa työtä kaikilta Vihreiltä toimijoilta. Toinen tärkeä asia on, että ehdokkaita on monenlaisista taustoista, eri asuinpaikoista, eri ikäisiä ja eri sukupuolia.

Alla on kuvaaja ehdokkaiden ikä- ja sukupuolijakaumasta. Nämä eivät tietenkään ole ainoa tapa hahmottaa listan monipuolisuutta, mutta kertovat kuitenkin varmaan jonkilaiseta monipuolisuudesta. Erityisesti listalta puuttuu seuravien ryhmien edustajia:

• Alle 20-vuotiaat
• 35 – 40 -vuotiaat
• 40 – 55 -vuotiaat naiset
• yli 55 vuotiaat miehet

Listalla tarvitaan kuitenkin vielä kaikkien ryhmien edustajia lisää. Mitään ryhmää ei ole vielä todellakaan liikaa!

Jos ehdokkuus kiinnostaa sinua, täytä Vihreiden verkkosivulta lomake niin olemme sinuun yhteydessä!

Nimetyt ehdokkaat 6.5.2012

Satu Hassi lähtee kunnallisvaaliehdokkaaksi Tampereella

“Tampere on minulle rakas kotikaupunki. Olen jo kauan sitten päättänyt, etten asetu enää ehdolle kesän 2014 EU-parlamenttivaaleissa, mikä se mahdollistaa paneutumisen kotikaupungin asioihin.”, MEP Satu Hassi kertoo ehdokkuudestaan.

“Haluan olla tekemässä Tampereesta entistä asukasystävällisempää, avoimempaa sekä ilmasto- ja ympäristöystävällisempää. Päätöksenteon avoimuus on toki parantunut aikaisemmista vuosikymmenistä, mutta kehittämistä on edelleen. Palveluissa haluaisin kehittää joustavia, luovia ratkaisuja, jotka mahdollistavat ihmisten tarpeiden paremman huomioonottamisen. Haluaisin Tampereelle niin hyvin palvelevan joukkoliikenteen ja sellaiset kevyen liikenteen väylät, että henkilöautoilun tarve vähenee.”, Satu Hassi valottaa teemojaan syksyn kuntavaaleihin.

Kun ensi syksynä valittava valtuusto aloittaa työnsä, nykyisen EU-parlamentin varsinaisesta työkaudesta on jäljellä vuosi ja 4 kuukautta. Tuona aikana parlamentin jäsenen on mahdollista osallistua vain osaan valtuuston kokouksista. Hassi kuitenkin kertoo olevansa valmis luopumaan EU-parlamentin jäsenyydestä tultuaan mahdollisesti valituksi pormestariksi.

Tampereen Vihreät asettavat virallisesti seuraavat kunnallisvaaliehdokkaansa yleiskokouksessaan toukokuun aikana. Päätöstä mahdollisesta pormestariehdokkaan asettamisesta ei olla vielä tehty. Tampereen seudun vihreät naiset ry pyysi huhtikuun alussa Satu Hassia pormestariehdokkaaksi Tampereelle. Hassi vastaa olevansa käytettävissä myös pormestariehdokkaaksi, mikäli kannatusta löytyy.

Lisätietoja:

Tanja Remes
erityisavustaja
puh. 040 822 1680

Tommi Pfander,
puheenjohtaja
Tampereen Vihreät ry
puh. 045 356 6695

Jos ehdokkuus tai ehdokkaaksi sopiva henkilö on tiedossasi, ota yhteyttä Tarja Virtaseen kertomalla nimi ja yhteystiedot (tarja.virtanen(at)vihreat.fi, 044 200 1380) tai ilmoittaudu suoraan Vihreiden sivuilla.

Tutustu myös jo valittuihin ehdokkaisiimme!

Vaalit lähestyvät ja vihreiden on syytä katsoa eteenpäin. Koska liikenneasiat kiinnostavat monia ja joukossamme on todellisia asian harrastajia ja ammattilaisiakin, tein ehdotuksen Tampereen vihreiden liikenneohjelmaksi. Sen tavoitteet ja toimenpiteet on asetettu siten, että aikajänne on seuraava valtuustokausi. Jätän ehdotuksen vapaasti jalostettavaksi.

KOHTI KÄVELYKESKUSTAA

Tavoite: Keskustan ruutukaava-alueesta tehdään kävelykeskusta, jossa on hyvät pyörä- ja joukkoliikenneyhteydet. Autoliikenne ohjataan keskustan kehälle ja maanalaisiin pysäköintitiloihin.

• Hämeenkadun itäpää Hämeensillasta rautatieasemalle muutetaan joukko- ja kevytliikennekaduksi vuoden 2013 alusta lähtien.
• Tuomiokirkonkadusta tehdään kävelykatu vuonna 2013.
• Tammerkosken rannoille tehdään yhtenäiset kävelyraitit Pyhäjärveltä Näsijärvelle.
• Keskustakortteleiden sisäpihat muutetaan viherpihoiksi ja julkisiksi tiloiksi siirtämällä autojen paikoitus maan alle.
• Hämeenkadun länsipää muutetaan joukko- ja kevytliikennekaduksi 2015.
• Kauppakatu muutetaan kävelykaduksi 2015.
• Keskustorilta siirretään autojen pysäköinti maan alle.
• Yhteydet maanalaiseen paikoitukseen tehdään kehäkaduilta, ei ruutukaava-alueen sisältä.

PYÖRÄLLÄ PÄÄSEE PERILLE

Tavoite: Pyöräilystä tehdään sujuva ja turvallinen kulkumuoto ympäri vuoden, niin keskustassa kuin kaupunginosissa ja työmatkoilla.

• Keskustan pyörätieverkosta rakennetaan yhtenäinen ja kattava.
• Hämeenkadulle tehdään pyöräkaistat ja autopaikat muutetaan pyöräparkeiksi.
• Rautatieasemalle tehdään kunnollinen, katettu pyöräpysäköintitila.
• Työmatkapyöräilyn pääreiteistä tehdään nopeita ja korkeatasoisia ja ne pidetään avoinna ympäri vuoden.
• Yhdistetyistä kevyen liikenteen väylistä luovutaan keskusta-alueella ja kaupunginosien keskustoissa ja pyöräilijöille tehdään muusta liikenteestä selkeästi erotetut pyöräkaistat tai pyörätiet.

RATIKKA RAKENTEILLE

Tavoite: Kaupunkiraitiotien verkosto rakennetaan valmiiksi tällä ja seuraavalla vuosikymmenellä.

• Ensimmäinen linja Hervanta-Keskusta-Lentävänniemi rakennetaan vuosina 2015-2020.
• Seuraavien linjojen (kuten Vuores – Lahdesjärvi – Keskusta ja Pirkkala – Härmälä – Keskusta) suunnittelu aloitetaan niin että niiden rakentaminen voi alkaa jo ennen vuotta 2020.
• Tehdään Tampereelle maailman paras ja innovatiivisin ratikka, joka houkuttelee uusia käyttäjiä ja uusia palveluja ja asukkaita ratikkalinjan varrelle.
• Laaditaan suunnitelma raitiotieverkon laajentamisesta naapurikuntien keskustoihin saakka.

Tarvitsemme hyviä tyyppejä ja osaajia tekemään vihreää vaalivoittoa lokakuun kunnallisvaaleissa!

Seuraaviin tehtäviin haemme sekä ryhmien vetäjiä että ryhmien muita jäseniä:

1. Mainostiimi

Mainostiimi vastaa mainosten tuottamisesta, aikatauluista, yhteydenpidosta mediatoimistoon ja koordinoinnista ehdokkaitten osalta. Tiimi kokoontuu n. kerran kuussa, kesän jälkeen tiivimmin. Toivomme erityisesti tiimin vetäjältä kokemusta mainosalalta ja soveltuvaa tietotekniikkataitoa sekä kykyä hoitaa mainosten tuotantoa yhteistyössä vaalityöryhmän kanssa luotettavasti.

2. Koulutustiimi

Koulutustiimi kerää ja tuottaa koulutusmateriaalia ja koordinoi ehdokaskoulutuksia. Koulutustilaisuuksia järjestetään todennäköisesti 3-4 kpl (1 ennen kesää, ja 1-3 kesän jälkeen) yhteistyössä myös muiden paikallisyhdistysten kanssa. Toivomme organisointikykyä ja tiimin vetäjältä myös mielellään kokemusta (kunnallis-)vaaleista.

3. Lehtityöryhmä

Tuotamme vaalilehden joka näillä näkymiin jaetaan Tampereella ilmestyvän lehden liitteenä äänestäjille. Lehteä ei siis tarvitse lähteä luukuttamaan (ellei ehdottomasti halua…).
Lehdessä esitellään ehdokkaita ja vaaliteemat. Lisäksi siihen tulee joitakin kirjoituksia nimekkäistä vihreistä. Työryhmän tehtävä on kerätä aineisto, hankkia kirjoituksia, taittaa
lehti ja myös myydä jonkin verran mainoksia jo ennestään tutuille mainostajille. Ryhmän vetäjältä toivomme visuaalista silmää ja hyvää suomen kielen taitoa.

4. Tapahtumatiimi

Tapahtumatiimiin tarvitaan tekijöitä. Tehtäviin kuuluu kaikki järjestelyt, tiloista tarjoiluun ja ohjelmasta osallistujiin. Tapahtumia on tarkoitus järjestä jo keväällä, mutta erityisesti kesän jälkeen.

5. Tietopalvelutiimi

Tiimin tehtävä on kerätä tietoa, tehdä taustatutkimusta ja seurata mm. blogikirjoituksia ja uutisia (esim. muiden puolueiden tapahtumat ja aktiviteetit). Tiimi raportoi vaalityöryhmälle. Työskentely tapahtuu suurilta osin etätyönä, mutta satunnaiset tapaamiset ovat myös mahdollisia.

Kovin pitkiä hakemuksia ei tarvitsee toimittaa, riittää kun kerrot
muutamalla sanalla mitä asiantuntemusta voit tuoda ko. ryhmään ja
haluatko ryhmän vetäjäksi vai jäseneksi.

Lähetä viesti 30.4. mennessä osoitteeseen tarja.virtanen(a)vihreat.fi

Kerro rohkeasti myös mitä muuta voisit tehdä, vaikka et tulisikaan vielä työryhmiin. Tästä se lähtee!