kuva: Minna Manninen

sekä varapuheenjohtajaehdokkaat Touko Aalto, Anne Bland, Inka Hopsu, Saara Ilvessalo, Krista Mikkonen ja Olli-Poika Parviainen olivat tentattavina Siperiassa, Aschan Coffee & Deli, Itäinenkatu 9.
Tilaisuuden juonsi Pirkanmaan Vihreä liito ry:n pj Minna Sorsa.
Tentit katsottavana netissä:
puoluesihteeritentti: http://bambuser.com/v/3545152 varapuheenjohtajatentti http://bambuser.com/v/3545242

Lisää kuvia tapahtumasta kuvagalleriassa

Paikalla oli vihreitä valtuutettuja ja Tavin hallituksen jäseniä.

Aamupalaomenat tarjosi Minna Vallius/kauppahalli,Tampere http://www.tampereenkauppahalli.fi/kauppiaat/minnavallius

Aamukahvit tarjosi Ravintola Kahvilla, Tammela http://www.ravintolakahvilla.fi/

Lisää kuvia kuvagalleriassa

Vihreä valtuustoryhmä jätti kokouksessa aloitteen kaupungin uimahallipalvelujen tasavertaisemmasta järjestämisestä. Aloiteteksti on kokonaisuudessaan alla.

 

Aloite Tampereen kaupungin uimahallipalvelujen yhdenvertaisemmasta järjestämisestä

Tapa jaotella uimahallitilat kahden sukupuolen mukaan ja odotus pesutilojen käyttämisestä alasti voi aiheuttaa intimiteettiongelmia eri asiakasryhmille, jotka eivät joko halua altistua muiden katseille tai joiden katseille muut eivät halua altistua. Tämä saattaa estääkäyttämästä uimahallia kokonaan. Tällaisia asiakasryhmiä ovat esimerkiksi erisukupuolisen avustajan kanssa liikkuvat vammaiset, erisukupuolisten lasten kanssa liikkuvat vanhemmat, ruumiillisesti poikkeavat syöpä-, avanne- ym. Potilaat sekä trans- ja intersukupuoliset palvelujen käyttäjät.

Tampereen kaupungin uimahallien nykykäytännön mukaan esimerkiksi transsukupuolisen asiakkaan tulee käyttää joko henkilöllisyystodistukseensa merkityn sukupuolen mukaisia tiloja tai tilaussaunaa. Transsukupuolinen asiakas ei itse välttämättä tarvitse tilaussaunaa. Hän ei myöskään voi käyttää henkilöllisyystodistukseensa merkityn sukupuolen mukaisia tiloja, jos ne ovat ristiriidassa hänen oman sukupuolensa kanssa. Tampereella uimahallin tilaussauna löytyy Kalevan uintikeskuksesta.

Transsukupuolisuuden nykyiset tutkimus- ja hoitokäytännöt Suomessa edellyttävät, että henkilö elää jopa vuosia vanhentuneen henkilöllisyyden ja vanhentuneiden henkilöllisyystodistusten kanssa. Ennen virallisen sukupuolen vaihtamismahdollisuutta henkilön on käytävä läpi noin vuoden mittainen tutkimusjakso ja yli vuoden mittainen ns. tosielämän koe, jona aikana hänen on täysin elettävä kokemansa sukupuolen mukaisessa roolissa. Näiden jälkeen tehdään lääketieteelliset päätökset, joiden perusteella virallisen sukupuolen vaihto vastaamaan todellista sukupuolta voidaan tehdä ja joiden perusteella varsinaiset sukupuolta korjaavat lääketieteelliset hoidot aloitetaan. Virallisen sukupuolen vahvistamisen jälkeen fyysinen ulkomuoto voi olla pysyvästi viralliseen sukupuoleen nähden epätyypillinen henkilön oman päätöksen mukaisesti tai terveydellisistä syistä. Mikäli edellytetään, että transsukupuolinen henkilö käyttää virallisen sukupuolensa mukaisia pesu- ja pukeutumistiloja, vaikeutetaan hänen elämäänsä tarpeettomasti jopa vuosien ajan ja pahimmassa tapauksessa vaarannetaan koko tutkimusjakson kulku.

Tampereella on jo sattunut ainakin yksi tapaus, jossa transsukupuolinen asiakas on poistettu uimahallista nimenomaan sukupuolen vuoksi. Tällaiset tilanteet voivat aiheuttaa sen, että kaksijakoisen sukupuolijaottelun ulkopuolelle jäävä henkilö välttelee uimahallien käyttöä vastoin tahtoaan koetun syrjinnän tai sen pelon vuoksi.

Tampereen pormestariohjelman mukaan ”Palveluiden järjestämisessä ei saa ilmetä minkään vähemmistön syrjintää. Henkilökunnalla tulee olla valmiudet ja kyky kohdata erilaisia ihmisiä”. Myös tasa-arvovaltuutetun lausunto transsukupuolisten liikuntamahdollisuuksien edistämisestä (TAS 285/06) painottaa viranomaisten velvollisuutta edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa asiassa.

Nykyjärjestelyn vuoksi intimiteettiongelmia kokevien kuntalaisten mahdollisuuksia yhdenvertaiseen kohteluun kaupungin uimahalleissa voidaan edistää erilaisin toimenpitein. Esimerkkejä tällaisista toimenpiteistä voivat olla:

• Henkilökunnan kouluttaminen erilaisten asiakkaiden kohtaamisen ja yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi ja esimerkiksi sen varmistamiseksi, että uima-asussaan käyttöoikeusmerkkiä käyttävä asiakas saa yhdenvertaista kohtelua ja mahdollisuudet käyttää tiloja yhdenvertaisesti.
• Tilanteissa joissa asiakasta edellytetään yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastaisesti turvautumaan poikkeusjärjestelyihin, kuten esimerkiksi käyttämään tilaussaunaa sukupuolensa tai muun vastaavan syyn vuoksi ilman asiakkaan omaa tarvetta tai halua, asian järjestäminen ilman normaalin asiakasmaksun ylittävää lisämaksua.
• Esteettömän uimahallikäytön kehittäminen edelleen kaikille asiakasryhmille. Tämä sisältää myös sukupuoleltaan tai muuten epätyypillisten asiakkaiden uimahallin esteettömän käytön turvaaminen tilaussaunamahdollisuuksista riippumatta palveluihin kohdistuvien poikkeustilanteiden, kuten esimerkiksi Kalevan uintikeskuksen remontin aikana.
• Pesu- ja pukeutumistilojen täydentäminen tietyin edellytyksin esimerkiksi sukupuolineutraaleilla tiloilla ja sellaisilla suojatuilla tiloilla, joissa asiakas voi turvallisesti olla alasti muiden asiakkaiden näkemättä. Suojattuja tiloja voivat tarvita paitsi trans- ja intersukupuoliset, myös esim. syöpä- ja avannepotilaat sekä kaikki ne, jotka eivät halua olla muiden katseiden kohteena.
• Asiakasmielipiteiden selvittäminen ja huomioiminen muutoksia toteutettaessa ja Yhdenvertaisuusnäkökulman huomioiminen uusia tiloja suunniteltaessa ja rakennettaessa sekä mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi tiloja perusparannettaessa ja korjattaessa.

Ylläolevan perusteella esitämme,

että nykyisenkaltaisten tilajärjestelyjen vuoksi intimiteettiongelmia kokevien kuntalaisten oikeutta tasa-arvoiseen ja esteettömään kohteluun kaupungin uimahalleissa edistetään mahdollisuuksien mukaan.

Tampereella 15.4.2013

Tampereen vihreä valtuustoryhmä

 

 

- Afrikan markkinoilla on keskityttävä mahdollisuuksiin, ei vikoihin, totesi kansanedustaja Pekka Haavisto Tampereella.

Tampereen yliopistolla maanantaina järjestetyssä ympäristöystävällisen viennin edistämiseen keskittyneessä paneelissa esitettiin huolestuneita näkemyksiä suomalaisten yritysten uskalluksesta lähteä Afrikan kasvaville markkinoille.

- Kiina ja Brasilia ovat jo aktiivisia toimijoita Afrikassa. On kysyttävä, miksi emme me ole mukana suuremmassa roolissa. Syitä järjestelmien epävakaudesta ja korruptoituneisuudesta voidaan aina esittää, mutta eikö Suomen pitkä historia Venäjän kauppakumppanina anna meille ainutlaatuista kokemusta vaikeilla ja epävakailla markkinoilla toimimisesta? kysyi Haavisto.

Haaviston mukaan on aika keskittyä löytämään Afrikan suomalaiselle viennille tarjoamat mahdollisuudet sen vikojen sijaan.

Tampereen Vihreiden järjestämässä tapahtumassa puhuivat myös tutkijatohtori Liina-Kaisa Tynkkynen Tampereen yliopistosta, asiantuntija Matti Skyttä Teknologiateollisuus ry:stä ja johtaja Petri Räsänen Pirkanmaan liitosta.

Kuvia tapahtumasta löytyy täältä: Kuvagalleria

Arjen haasteet, kaupalliset tuotteet ja palvelut ovat toisiaan ruokkiva noidankehä. Yksinäisille vanhuksille on tarjolla mm. seuraa, rahaa vastaan. Inhimillisestä vuorovaikutuksesta on tullut tuote, jonka hankkiminen on sidoksissa yksilön varallisuuteen. Yksinäisyydestä ja sosiaalisen verkoston olemattomuudesta on tullut vaiva tai jopa sairaus, johon on ostettavissa ”lääke”. Entä ne ihmiset, joilla ei ole mahdollisuutta tähän tuotteeseen?

Kuntien ollessa yhä vaikeammissa taloustilanteissa on syytä miettiä, millaisten palveluiden järjestäminen on sosiaalisesti kestävää. Myös palveluiden järjestämisen malli vaikuttaa kuntatalouden kuormittuvuuteen. Mikäli sosiaali- ja terveyspalveluita hankitaan yksityisiltä palveluntuottajilta, on hyvä pohtia, mitä se tuottaa yhteisöllisesti. Markkinaehtoisesti toimivat yritykset eivät toivo terveys- ja sosiaalipalvelujen kysynnän hiipumista, päinvastoin.

Medikalisoitumisen vaikutuksia voidaan vähentää kanssaihmisiä arvostamalla sekä huolehtimalla tasa-arvoisuuden ja oikeudenmukaisuuden toteutumisesta. Lisäksi ihmiset voisivat olla tyytyväisiä kyllin hyvään elämään, eikä vaadita aina jotain mainostilaa vallanneista uutuuksista.

Hanna-Kaisa Heilimo
varavaltuutettu 2012-
(Vihr.)

Valtuusto valitsi toimiinsa myös lautakuntien jäsenet sekä käräjäoikeuden lautamiehet.

Vihreät luottamushenkilöt

Lautakunnat

Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta: Vesa Eskola, varajäsenet Hanna-Kaisa Heilimo ja Jama Jama

Ikäihmisten palveluiden lautakunta: Petri Siuro varapuheenjohtaja, varajäsen Olga Haapa-aho

Terveyttä ja toimintaa edistävien palvelujen lautakunta: Olga Haapa-Aho, varajäsenet Väinö Friman ja Amu Urhonen

Terveyttä ja toimintaa edistävien palvelujen lautakunnan jaostot: Väinö Friman, varajäsen Amu Urhonen

Osaamis- ja elinkeinolautakunta: Amu Urhonen, varajäsenet Hanna Hakko ja Jama Jama

Yhdyskuntalautakunta: Juhana Suoniemi varapuheenjohtaja, varajäsenet Hanna Hakko ja Jaakko Stenhäll

Yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto: Emilia Olkanen, varajäsen Juhana Suoniemi

Yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaosto: Hanna Hakko, varajäsen Jaakko Stenhäll

Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta: Hanna-Kaisa Heilimo, varajäsenet Emilia Olkanen ja Olga Haapa-aho

Joukkoliikennelautakunta: Emilia Olkanen, varajäsen Jaakko Stenhäll

Keskusvaalilautakunta: Pauli Brodulin

Tarkastuslautakunta: Aksu Piippo, Marja Tähtinen, varajäsenet Tuure Pitkänen ja Ulla-Maija Mäkeläinen

Käräjäoikeuden lautamiehet: Karo Tammisto, Emmanuel Eneh, Eeva-Liisa Hakala ja Elina Tuominen.

Vaikein päätös tehtiin aiheella Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen – psykiatristen poliklinikoiden palveluverkkomuutokset. Lyhyesti kohdassa siis päätettiin nykyisten klinikoiden uudelleenjärjestelystä niin, että Hallituskadun, Linnainmaan, Kaukajärven ja Hervannan klinikoiden sijaan jatkossa olisi kolme keskitettyä klinikkaa Hallituskadulla, Sarviksella Hatanpäällä ja Pyynikille valmistuvalla Tipotien terveysasemalla. Klinikoiden sijainnin lisäksi ne kehittyvät sisällöiltään niin, että asiakkaat jakautuvat Hallituskadulla tapahtuvan arvioinnin jälkeen eri klinikoille ongelmien luonteen mukaan. Psykoottisia häiriöitä sairastavat asioivat Tipotien asemalla ja ahdistus- ja masennushäiriöitä sairastavat asioivat Sarviksella.

Mielestäni esityksessä oli kaksi isoa huolen aihetta ja vastustin muutosta tässä muodossaan ja kannatin Sirpa Koiviston (sdp) esitystä asian palauttamista valmisteluun kuten toinenkin vihreiden edustaja lautakunnassa. Muut jäsenet (kok, sdp, vas) kannattivat esitystä, joten asia etenee hallinnon rattaissa asianmukaisesti. Alla muutama sana siitä, mikä psykiatristen poliklinikoiden palveluverkkomuutosesityksessä erityisesti ihmetytti ja mihin sitten toivoisin päätöksen johtavan.

Esitystä kuvattiin valmistelun olleen erittäin asiakaslähtöisenä. Olen eri mieltä. Mielenterveys- ja päihdepalveluilla on yhteensä noin 6000 asiakasta. Psykiatrian poliklinikoilla on vuosittain yli 5000 asiakasta. Potilaille suunnatussa kuulemistilaisuudessa oli 20 osallistujaa. Kaikkien tamperelaisten mielipiteitä kerättiin Valma-foorumissa ja sinne kommentteja tuli tammikuun alussa 2 viikon aikana yhteensä 14, joista osa oli omaisilta ja muilta asiasta kiinnostuneilta. Lisäksi kuulemistilaisuudessa esiteltiin asiantuntijoiden valmiiksi laatimia suunnitelmia uudistuksesta sen sijaan, että asiakkaat/potilaat ja omaiset olisivat olleet aidosti osallisia suunnitelmien laatimisen lähtötilanteesta alkaen. On käsittämätöntä, että tuhansien asiakkaiden kanssa työtä tekevä yksikkö ei tänä päivänä saa toteutettua osallisuutta paremmin tukevaa muutosprosessia.

Toinen huolenaiheeni on se, että tällä päätöksellä mielestäni taas piirun verran heikennettiin keskustan ulkopuolella asuvien aivan heikoimmassa asemassa olevien tamperelaisten palveluita. On totta, että bussilla pääsee niin Sarvikselle, Hallituskadulle kuin Tipotiellekin, mutta totta on sekin, että itäiseltä Tampereelta matka Tipotielle kestää 30–40 minuuttia ja vastaavasti läntiseltä Tampereelta Sarvikselle saman noin 30–40 minuuttia. Tällaisen bussimatkan tekeminen ei ole mahdollista kaikille näiden palveluiden käyttäjille. Ratkaisuksi näihin tilanteisiin esitetään taksimatkoja ja psykiatrisen kotityöryhmän palveluita, mutta kumpikin niistä heikentää merkittävästi asiakkaan sosiaalista osallisuutta verrattuna siihen, että hän kävisi omatoimisesti lähempänä kotia sijaitsevalla poliklinikalla.

Poliklinikoiden sulkemiseen kohdistunut kritiikki kohdistui selkeimmin Hervannan poliklinikkaan. Yhtäältä on aivan ilmiselvää, että Hervanta on erityinen esikaupunkialue Tampereella. Hervannassa asuu tiiviisti väkeä pienen kaupungin verran, joten on aivan perusteltua puolustaa hervantalaisten lähipalveluja. Hervannan palveluille on runsaasti käyttäjiä ja sujuvat kulkuyhteydet liikkumiseen kävellen, pyöräillen ja bussilla. Toisaalta on aivan oikeutettua kysellä myös vastaavan keskittymän kehittämisen perään läntisellä Tampereella.

Mihin sitten tämän päätöksen pitäisi johtaa? Ensinnäkin, automaattisesti sen pitäisi johtaa vahvaan mielenterveystyön kehittämiseen terveysasemilla niin, että niitä todellisia matalan kynnyksen palveluja olisi tarjolla mielenterveyden ongelmiin nykyistä enemmän osana lähipalveluja. Toiseksi, palvelujen keskittäminen alleviivaa tehokkaamman julkisen liikenteen kehittämistä, eli palvelujen keskittämisen myötä tarvitsemme entistäkin kipeämmin kaupungin laidalta toiselle vievää ratikkaliikennettä.

Suvi Fried

Kirjoittaja on toiminut terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnassa (TETOLA) vuosina 2011-2013. Uudet lautakunnat valitaan toimiinsa tänään 28.1.2013.

Vihreiden ja vasemmistoliiton valtuustoryhmän yhteinen, kaupungin metsien suojelemista koskeva aloite merkittiin tiedoksi. Vihreä valtuutettu Hanna Hakko piti asiasta puheenvuoron, jonka voi lukea tästä.

Valtuustoryhmät järjestäytyivät. Vihreä valtuustoryhmä oli jo aikaisemmin valinnut puheenjohtajakseen Olli-Poika Parviaisen. Varapuheenjohtajina toimivat Anna-Kaisa Heinämäki ja Jaakko Mustakallio. Valtuustoryhmän sihteerinä jatkaa Noora Hinkkanen.

Tampereen valtakoalitio tunnetaan tästä lähtien nimellä ”Ryhmä 51”. Kokous valitsi jäsenet kaupunginhallitukseen. Lisäksi tuottajajohtokunnat sekä liikelaitosten johtokunnat nimettiin.

Valtuuston vihreät henkilövalinnat 21.1.2013

Kaupunginvaltuuston 2. vpj.: Maija Kajan (2013-2015) Satu Hassi (2015-2016)

Kaupunginhallitus: Irene Roivainen (2013-2014, vara 2015-2016), Jaakko Mustakallio (vara), Anna-Kaisa Heinämäki (vara 2013-2014, varsinainen 2015-2016)

Johtokunnat – kaikkiin johtokuntiin jäsen ja varajäsen

Avopalvelujen johtokunta: Iida Kalmanlehto, varajäsen Emmanuel Eneh

Erikoissairaanhoidon johtokunta: Janne Mikkonen, varajäsen Heidi Sissala

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokunta: Tuila Jaatinen, varajäsen Toni Paju

Laitoshoidon johtokunta: Jouko Paukkeri puheenjohtaja, varajäsen Hanna Leskinen

Päivähoidon ja perusopetuksen johtokunta: Tuomo Pekkanen, varajäsen Pia Mäkinen

Sara Hildénin taidemuseon johtokunta: varapuheenjohtaja Jussi Kareinen, varajäsen Maire Martikainen

Tampereen Ateria Liikelaitoksen johtokunta: Atte Tahvola, varajäsen Jenni Similä

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunta: Katja Nisumaa-Saarela, varajäsen Sami Pesonen

Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen johtokunta: varapuheenjohtaja Sami Kallio, varajäsen Karo Tammisto

Tampereen Logistiikka Liikelaitoksen johtokunta: Taru Luojola, varajäsen Mikko Murtonen

Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen johtokunta: Veikko Pajunen, varajäsen Maire Martikainen

Tampereen Vesi Liikelaitoksen johtokunta: Johanna Roihuvuo puheenjohtaja, varajäsen Sakari Kestinen

Toisen asteen koulutuspalvelujen johtokunta: Päivi Sinkkonen, varajäsen Janne Kaakinen

Tullinkulman Työterveys Liikelaitoksen johtokunta: Juha Pääskylä, varajäsen Tuila Jaatinen

Vihreät saivat ohjelmaan monia tärkeitä tavoitteitaan. Hämeenkadun itäpään rauhoittaminen autoliikenteeltä vuonna 2014 ja kävelukeskustan kehittäminen ovat olleet tärkeitä tavoitteitamme. Näitä tavoitteita tukee positiivinen ratikkakirjaus. Ratikasta tehdään päätös keväällä 2014, kun suunnitelmat ovat valmiina. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta pyritään nostamaan kunnianhimoiset 5 prosenttiyksikköä nykyisestä.

Mainittavaa on myös vahva painotus matalan kynnyksen palveluihin. Samalla haluamme parantaa eri palvelutuottajien keskinäistä yhteistyötä. Tavoitteena on järjestää jokaiselle kaupunkilaiselle asunto. Kaupunki tulee monipuolistamaan asuntotuotantoa, jolloin erilaisille asumismuodoille luodaan edellytyksiä. Uutena asiana nostamme esiin mahdollisuutta osuuskuntatyyppiseen asuntotuotantoon, jossa omistajat toimivat rakennuttajina isommissakin projekteissa. Täydennysrakentamista vauhditetaan huomioiden lähivirkistysalueet.

Koulutustarjonnan ymmärretään tärkeänä vetovoimatekijänä ja elinkeinopolitiikan perustana. Tampereesta pitää tehdä Suomen halutuin kaupunki asua, opiskella, yrittää ja työskennellä. Kaupunki haluaa tukea erityisesti vaikeammin työllistyvien työllistymistä. Esimerkiksi työvalmennusta ja sosiaalista yrittäjyyttä vahvistetaan.

Ympäristöasiat ovat vahvasti mukana pormestariohjelmassa. Maankäytössä, asumisessa ja liikenteessä läpäisevinä teemoina ovat energiatehokkuuden parantaminen, jätteen määrän minimointi, luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ja suojelu sekä sosiaalisesti kestävä elämäntapa. Suojelualueiden määrää lisätään tavoitteena olla suurten kaupunkien johtava luonnonsuojelukaupunki. Kaupunki toteuttaa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja ilmastoa lämmittäviä päästöjä leikataan määrätietoisesti. Puhdas luonto ja kestävä elämäntapa on tunnistettu tärkeiksi kilpailukykytekijöiksi.

Nostaisin vielä esiin yhden yksityiskohdan, jonka vihreiden neuvottelijana nostin mukaan ohjelmaan. Valtuustokauden aikana tehdään suunnitelma noin 6000 paikkaisen jalkapallostadionin toteuttamiseksi Tammelaan. Tämä kirjaus laittaa toivottavasti pisteen Hakametsän stadionsuunnitelmille ja vapauttaa jäähallin viereisen hiekkakentän muulle rakentamiselle. Jalkapallo kuuluu Tammelaan.

Ohjelman voi lukea kokonaisuudessaan täältä.

- Juhana Suoniemi, Tampereen vihreiden puheenjohtaja